Lääh ja puuh on kouluhommat hoidossa lukuunottamatta miljuunia rästitenttejä.

Eli nämä soijat, rapsit, maissit ja puuvilla ovat ensimmäisen sukupolven gm-kasveja, joilla nyt mun henkilökohtaisen  mielipiteen kanssa on menty metsään melkoisesti. Mutta voidaan geenitekniikalla saada aikaan hyviäkin juttuja, jos osat napsahtaa paikalleen.

Toisen polven gm-kasveissa on pyritty parantamaan kasvien ravintoarvoja, virustautien resistenssiä ja säilyvyysominaisuuksia. Esim. papaijasta ja perunasta on kehitetty lajikkeita, jotka kestävät satoja huomattavasti vähentäviä virustauteja kuten perunaruttoa. Sitten on kehitetty tomaatti, joka ei pehmene niin nopeasti sekä A-vitamiinin esiastetta  sisältävä Golden Rice - riisilajike, jolla pyritään ratkaisemaan A-vitamiinin saatavuden ongelmia tietyissä maissa. Tätä Golden Rice-riisiä voisi mahdollisesti viljellä niin, että tiettyyn satomäärän tai viljelypinta-alaan asti se olisi rojaltivapaata. (Toisen lähteen mukaan lajikkeen patentti olisi luovutettu IRRI:lle, mutta kehitystyön taakse ei ole saatu isoja yhtiöitä).

 Riisin kanssa ollaan oltu ongelmissa, koska ympäristöaktivistit ovat tuhonneet koeviljelmiä Aasiassa. Erityisesti Greenpeace on aktivoitunut tässä asiassa. Mutta myös kansalaisten keskuudesta kuuluu 
soraääniä, koska pelätään riippuvuutta länsimaisesta teknologiasta.

Geenitekniikalla haetaan kasveille myös parempia kestävyysominaisuuksia ympäristötekijöiden suhteen. Kasveja voitaisiin kehittää kestämään hallaa, suolapitoista maaperää ja kasteluvettä, kuivuutta jne. Tämä voisi mahdollistaa meriveden käytön kasteluun alueilla, jossa makeaa vettä on rajallisesti tai olosuhteet maanviljelyyn haasteelliset.

Ympäristöhaittojen ehkäisyyn haetaan ratkaisuja geenitekniikalla. Esimerkiksi Kiinassa kasvatetaan poppelipuita, jotka pystyvät puhdistamaan maasta raskasmetalleja. Suunnitelmissa on myös kehitellä kasveja ja puita, jotka samalla periaatteella puhdistavat lannoite- ja torjunta-aineita viljelymailta.

Tulevaisuudessa on mahdollista käyttää kasveja bioreaktoreina tuottamaan vieraita proteiineja ja muita yhdisteitä lääkinnällisiin tarkoituksiin esim. rokotteet, vasta-aineet ja hormonit. Tutkimuksen kohteena on mm. koleraa, hammasmätää ja diabetestä vastaan kehitettäviä lääkkeitä kasvissa tuotettuna. Näitä kasveja on jo laajamittaisissa kenttäkokeissa ja kliinisissä ihmiskokeissa. Gm-kasvien käyttö lääketieteellisiin tarkoituksiin koetaan yleisimmin hyväksyttävänä kuin ravintoon tarkoitetut kasvit.

Tuossa on paljon hyviä asioita, mutta ongelmia tulee varmasti roppakaupalla. En aina oikein tahdo hyväksyä tuota Greenpeacen linjaa ympäristöhommissa. Ne on mun makuun pikkasen liian radikaaleja toimissaan, mutta jos tarkoitus on median huomio, ovat siinä onnistuneet loistavasti. Ja on ne toki tempauksillaa saaneet hyvää aikaiseksi, sitä en ala kieltämään. Järkeä saisi käyttää, niin kuin tämä Saarelan tapaus on osoittanut. Kyllä saa tavallisen omistautunut asialleen olla, että Venäjälle lähtee rimpuloimaan.

Kuka näitä sitten kehittää, ja millä motiiveilla? Raha ja valta vs. humanitaarinen auttamishalu ja yhteinen hyvä? Ei ole vaikeaa arvella, mihin vaaka kallistuu. Vaikea on uskoa, että Monsanto tai Dow lähtisivät hyvää hyvyyttään kehittelemään rokotekasveja ja antaisivat patentit vähäisellä korvauksella käyttöön. Golden Ricen takana on Sveitsin liittovaltion teknologiainstituutti sekä Peter Beyer. Kehitystyö on saanut avustusta mm. Euroopan Unionilta ja Rockefeller Instituutilta.