Lääh ja puuh on kouluhommat hoidossa lukuunottamatta miljuunia rästitenttejä.

Eli nämä soijat, rapsit, maissit ja puuvilla ovat ensimmäisen sukupolven gm-kasveja, joilla nyt mun henkilökohtaisen  mielipiteen kanssa on menty metsään melkoisesti. Mutta voidaan geenitekniikalla saada aikaan hyviäkin juttuja, jos osat napsahtaa paikalleen.

Toisen polven gm-kasveissa on pyritty parantamaan kasvien ravintoarvoja, virustautien resistenssiä ja säilyvyysominaisuuksia. Esim. papaijasta ja perunasta on kehitetty lajikkeita, jotka kestävät satoja huomattavasti vähentäviä virustauteja kuten perunaruttoa. Sitten on kehitetty tomaatti, joka ei pehmene niin nopeasti sekä A-vitamiinin esiastetta  sisältävä Golden Rice - riisilajike, jolla pyritään ratkaisemaan A-vitamiinin saatavuden ongelmia tietyissä maissa. Tätä Golden Rice-riisiä voisi mahdollisesti viljellä niin, että tiettyyn satomäärän tai viljelypinta-alaan asti se olisi rojaltivapaata. (Toisen lähteen mukaan lajikkeen patentti olisi luovutettu IRRI:lle, mutta kehitystyön taakse ei ole saatu isoja yhtiöitä).

 Riisin kanssa ollaan oltu ongelmissa, koska ympäristöaktivistit ovat tuhonneet koeviljelmiä Aasiassa. Erityisesti Greenpeace on aktivoitunut tässä asiassa. Mutta myös kansalaisten keskuudesta kuuluu 
soraääniä, koska pelätään riippuvuutta länsimaisesta teknologiasta.

Geenitekniikalla haetaan kasveille myös parempia kestävyysominaisuuksia ympäristötekijöiden suhteen. Kasveja voitaisiin kehittää kestämään hallaa, suolapitoista maaperää ja kasteluvettä, kuivuutta jne. Tämä voisi mahdollistaa meriveden käytön kasteluun alueilla, jossa makeaa vettä on rajallisesti tai olosuhteet maanviljelyyn haasteelliset.

Ympäristöhaittojen ehkäisyyn haetaan ratkaisuja geenitekniikalla. Esimerkiksi Kiinassa kasvatetaan poppelipuita, jotka pystyvät puhdistamaan maasta raskasmetalleja. Suunnitelmissa on myös kehitellä kasveja ja puita, jotka samalla periaatteella puhdistavat lannoite- ja torjunta-aineita viljelymailta.

Tulevaisuudessa on mahdollista käyttää kasveja bioreaktoreina tuottamaan vieraita proteiineja ja muita yhdisteitä lääkinnällisiin tarkoituksiin esim. rokotteet, vasta-aineet ja hormonit. Tutkimuksen kohteena on mm. koleraa, hammasmätää ja diabetestä vastaan kehitettäviä lääkkeitä kasvissa tuotettuna. Näitä kasveja on jo laajamittaisissa kenttäkokeissa ja kliinisissä ihmiskokeissa. Gm-kasvien käyttö lääketieteellisiin tarkoituksiin koetaan yleisimmin hyväksyttävänä kuin ravintoon tarkoitetut kasvit.

Tuossa on paljon hyviä asioita, mutta ongelmia tulee varmasti roppakaupalla. En aina oikein tahdo hyväksyä tuota Greenpeacen linjaa ympäristöhommissa. Ne on mun makuun pikkasen liian radikaaleja toimissaan, mutta jos tarkoitus on median huomio, ovat siinä onnistuneet loistavasti. Ja on ne toki tempauksillaa saaneet hyvää aikaiseksi, sitä en ala kieltämään. Järkeä saisi käyttää, niin kuin tämä Saarelan tapaus on osoittanut. Kyllä saa tavallisen omistautunut asialleen olla, että Venäjälle lähtee rimpuloimaan.

Kuka näitä sitten kehittää, ja millä motiiveilla? Raha ja valta vs. humanitaarinen auttamishalu ja yhteinen hyvä? Ei ole vaikeaa arvella, mihin vaaka kallistuu. Vaikea on uskoa, että Monsanto tai Dow lähtisivät hyvää hyvyyttään kehittelemään rokotekasveja ja antaisivat patentit vähäisellä korvauksella käyttöön. Golden Ricen takana on Sveitsin liittovaltion teknologiainstituutti sekä Peter Beyer. Kehitystyö on saanut avustusta mm. Euroopan Unionilta ja Rockefeller Instituutilta.

 

 

Soija, maissi, rapsi sekä puuvilla ovat ns. ensimmäisen sukupolven gm-kasveja, joka tarkoittaa nimenomaan rikkakasvimyrkkyjen (HT) ja tuhoeläinten (BT) sietokykyä. Nämä kaksi omainaisuutta tai niiden yhdistelmät ovat ylivoimaisesti eniten viljellyt gm-lajikkeet maailmassa (98%).

HT-soijan käyttö on omaksuttu hyvin nopeasti viljeltäväksi maissa, joissa se on saatavilla ja viljely mahdollista. Lähes kaikki Argentiivasssa viljelyt soija on gm-soijaa ja Yhdysvalloissakin eli 90 prosenttia. Nopeaan käytön leviämiseen on syynä helppokäyttöisyys, tehokkuus ja joustavuus perinteiseen soijaan verrattuna.

Gm-maissia kasvatetaan 17 maassa. Eniten viljellään maissia, jossa on yhdistetyt ominaisuudet (HT ja BT). Tuhoeläinten sietokykyä pidetään tärkeämpänän ominaisuutena kuin myrkynsietokykyä, sillä tuholaisten toukat (mm. maissikoisa ja hukkavaellusyökkönen) ovat aiheuttaneet vuosittain miljardien vahingot.

Kaupallisessa puuvillan viljelyssä on myös käytössä sekä yhdistelmiä, että BT ja HT-lajikkeita. GM-puuvillan sosioekonomisia vaikutuksia on tutkittu eniten, koska sitä kasvattaa suuri joukko pientilallisia kehitysmaissa. Eniten gm-puuvillaa viljellään Intiassa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Gm puuvillan käyttä on vähentänyt torjunta-aineiden käyttöä ja parantantu satoja erityisesti Intiassa ja Kiinassa jopa siinä määrin, että huomattavasti kalliimpien siementen käyttä on tuonut lisätuloja pienviljelijöille Intian 135 dollarista Kiinan 470 dollariin hehtaarilta.

Rapsia kasvatetaan nykyään biodieselin raaka-aineeksi, teollisuuden käyttöön sekä rehuksi. HT-rapsin viljely on keskittynyt Kanadaan, Yhdysvaltoihin, Australiaan sekä Chileen. Kanadan rapsista yli 90 prosenttia on geenimuunneltua. (Lusser 2012).

 

Mikä sitten mättää, jos näinkin lupaavia tuloksia on saatu aikaan. Meitsille tärkeä peruste on gm-kasveihin liittyvät valtasuhteet. Gm-siementen patentit ovat monikansallisten yritysten omaisuutta. Se joka omistaa siemenet, määrää ruuantuotannosta. Eikä kukaan pärjää ilman ruokaa. Kylvösiementen kauppa on keskittynyttä sillä kaupallisista siemenistä yli puolet on kolmen yberyhtiön hallinnassa: ykköspahis Monstanto, DuPont ja Syngenta. Nämä kolme sekä pari muuta yhtiötä (Dow, Bayer ja BASF) omistavat kaikki kaupallisesti viljeltävien gm-kasvien siemenet.  Lisäksi gmo vapaissa lajikkeissa tarjonta on merkittävästi vähentynyt.

 

 

Ykköspahis Monsanto..

 

Monsanto on suuri tekijä gm-markkinoilla. Monsaltolle kuului 23 prosenttia maailman koko siemenkaupasta ja yli 85 prosenttia gm-siemenistä. Muutaman suuryhtiön valta-asema on a reippaasti. Monsanton gm-siementen kauppaan kuuluu myös sitoutuminen Roundup-kemikaalin käyttöön. 

Monsanton edustama teollinen ja monopolistinnen maataloustuotantomallai kiukuttaa ihmisiä maan äärestä toiseen. Kansalaisten vastustus gm-lajikkeita ja torjunta-aineita kohtaan on saatu myös maataloudesta vastaavien byrokraattien kuuluviin. Esim. Intiassaon määrätty väliaikainen viljelykielto BT-munakoisolle, koska sen kehittäjää Mahyco-Monsantoa syytetään biopiratismista eli kasvuston hyödyntämisestä jalostuksessa ilman korvausta.

Monsanton vastainen mielipide on levinnyt myös Etelä-Amerikassa ja Karibianmeren alueella. Brasiliassa on vahva viljelijäliike, joka puoltaa vaihtoehtoisia, ruokaomavaraisuuteen tähtäääviä toimenpiteitä. Haitilaiset hylkäsivät Monsanton hybridisiemenet, joita tarjottiin lahjoituksena taannoisen masohjelmista, joiden mukana gm-tuotteet ja -siemenet voisivat päästä maahan esim. Yhdysvalloista.

Keväällä julkaistiin kattava raportti kamppailuista, joita pien- ja luomuviljelijät, paikalliset asukkaat ja kansalaisliikkeet käyvät bio- ja geenitekniikkajättejä, kuten Monsantoa, vastaan. Raportin ovat laatineet Monsanto-protestiliike Combat Monsanto, kansainvälinen Maan Ystävät (FOEI) ja maaseutuväestön sekä pienviljelijäin kansalaisliike La via Campesina. (gmovapaa.fi)

Koko raportti:

http://viacampesina.org/downloads/pdf/en/Monsanto-Publication-EN-Final-Version.pdf

 

Sitten päästään näihin pohdintoihin, että mikä mättää? Gmo tässä tapauksessa on kyllä äärimmäisen paha juttu. Monopoliasema ruuantuotannossa on sellainen Troijalainen, että oksat pois. Tällä hetkellä gm-kasvit ovat pääsääntöisesti rehun, biopolttoaineiden ja teollisuuden tarpeisiin kasvatettuja. Ja se viljelyalan määrä on hurja! Lisäksi kehitysmailla ei ole välttämättä tajuntaa kokonaisuudesta ts. eivät ole ihan tietoisia siitä, mihin ovat ryhtymässä, kun ensimmäset gm-siemenet maahan laittavat.

Sitten se toinen puoli. Geeniteknologia on äärettömän kallista ja vaatii massiivisia pääomia jalostukseen, laboratoriotyöhön, lupa- ja valvonta-asioihin, koeviljelyyn ym. Harvassa on ne yhtiöt, jotka investoihin on varaa ja mahdollisuutta. Ei kai näitä nyt ilmaiseksi voida jaella, mitä liikeoimintaa se olisi?  Kultaisen keskitien ja peiliin katsomisen paikka olisi kaikilla. Suosittelen katsomaan dokumentin Food Inc., joka paljastaa paljon taustaa ruuantuotannon raadollisuudesta.

Mutta siitä lisää kohtapuoliin..

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Geenimuuntelu herättää paljon negatiivisia mielikuvia. Näin semisti vihreen näkökulmasta pitäsi olla ehdoton nou nou kaikelle gm-jutuille, mutta kuitenkin laajempi tutkimus aiheeseen on herättänyt pohdintaa gmo:n tulevaisuudesta. Nykyisellään geenitekniikan avulla tuotetut kasvit ovat lähinnä rehutuotannon tarpeisiin modifoituja kasveja, joiden massatuotanto ei ympäristön ja kestävän kehityksen kannalta ole kovinkaan positiivinen asia. Geenimuuntelu on kuitenkin paljon muutakin kuin pelkät tehotuotantokasvit, ja nämä mahdollisuudet ovat kääntäneet mielipidettäni vähän positiivisempaan suuntaan. 

                            

Globaali maatalous ja gmo

Ensimmäiset kaupalliseen viljelyyn hyväksytyt geenimuunnellut viljelylajikket tulivat markkinoille USA:ssa 1996, jolloin viljelyala oli 1,7 miljoonaa hehtaaria. Vuonna 2012 viljelyala oli kasvanut 170,3 miljoonaan hehtaariin, joka vastaa noin kymmentä prosenttia maailman viljelykäytössä olevasta pinta-alasta. (ISAAA 2013). Tää on aika hurja määrä, ja riittää aiheuttamaan vähintäänkin epäluuloa tulevaisuutta ajatellen. 10 prosenttia on todella paljon! Ja paljon enemmän kuin osasin kuvitellakaan.

Ns. Teollisuusmaissa lähes koko tuotanto on painottunut ylläri pylläri Pohjois-Amerikkaan, ja etenkin Yhdysvaltoihin, joka on maailman suurin Gm-kasvien viljelijä reilun 40 prosentin osuudella kaikesta viljelyalasta (69,5 milj. ha). Vuonna 2013 gm-kasveja viljeltiin 27 maassa. Suuria viljelijöitä mm. Brasilia, Australia, Etelä-Afrikka, Paraguay, Argentiina, Intia, Kiina, Meksiko... EU-maissa on viljelty kaupalliseen käyttöön maissia ja perunaa (2011). EU:n alueella gm-maissia viljeltiin 130 000 ha, josta 90 % Espanjassa. (ISAAA 2014). Kuvassa on sit kaikki maat, jotka gm-kasveja on kaupalliseen käyttöön viljellyt.

 

Räjähdysmäisestä kasvusta huolimatta monimuotoisuus on hyvin pientä sekä lajien, että ominaisuuksien osalta. Kaupalliseen käyttöön tulleiden gm-kasvien yleisemmät ominaisuudet ovat rikkakasvimyrkkyjen toleranssi (HT) sekä tuhoeläin resistenssi (BT). HT-kasveihin on siirretty maaperäbakteereista geeni, joka kestää rikkakasvimyrkkyä nimeltä glyfosaatti. Ihan ekana markkinoille tuli Monsanton Round-Up - myrkylle vastustuskykyinen soija. Tuhoeläimiä kestävät lajikkeisiin on myös maaperäbakteerista geeni, joka koodaa bakteerin toksiiniproteiinia, joka on myrkyllistä tuhoeläinten toukille (Nikander-Teeri 2004). Näistä on sitten eri versioita eri firmoilla, mutta periaate on sama.

Neljä suurinta

Neljä tärkeintä gm-kasvia on soija, maissi, puuvilla ja rapsi. Kuvassa näkyy, kuinka monessa maassa kasvatetaan kuinka  monta prosenttia kasvin kokonaisviljelystä on geenimuunneltua. Tuo soijan osuus on melko huikea, kun ajatellaan, että 80 % kaikesta soijasta ja puuvillasta on gmo:ta. (ISAAA 2013). Nämä neljä kasvia kattavat 98 % kaikestä gm-kasveista viljelypinta-alan mukaan laskettuna ja ovat siis HT-, BT tai näiden yhdistelmiä.  

Kahteen prosenttiin mahtuu sitten loput, joita vuonna 2012 oli mm. papaija, tomaatti, sinimailanen, poppeli, paprika, kurpitsa, sinimailanen, sokerijuurikas sekä kesäkurpitsa.

Nyt pitää kiitää, kun lauantairiennot kutsuvat. Tässä valossa ei gmo saa minunkaan hyväksyntää, mutta kirjoittelen piakkoin mahdollisuuksista lisää, joita onkin aika lailla. Eri asia miten saadaan kestävällä tavalla hyötykäyttöön.

Lis. Piti vielä mainita, että ylläolevat kaavito liittyvät kaupalliseen viljelyyn, eikä siinä ole otettu huomioon koeviljelmiä!

Lis. 2 Tuo ISAAA on lyhenne International Service of the Acquisition of Agribiotech Applications. Siel on hurjasti tietoa gmo:sta lontooksi. Suosittelen tutustumaan, jos asiat kiinnostaa. Tämä on sit gmo:ta edistävä organisaatio, et pinkeillä laseilla ei kannata lukea, vaikka paljon tilastoja onkin. http://www.isaaa.org

 

 

 

 

Ja sit ruvetaan tyttöileen urakalla eiks je?

Siis 11 tavaraa, jotka naisen tulisi omistaa by Iltalehti: Nainenluetämä!

1. Istuvat rintaliivit - Joo tää on kyllä kieltämättä tärkee, koska huonot rinarit on todella epämukavat ja tissit näyttää kauheelle. Tämä on myös äärettömän ongelmallista, koska näille hinkeille on vaikeeta löytää kunnon kannunpitimiä. Löytyyhän niitä sit Sokokselta (arg. S-ryhmä), Changesta, kivijalkaputiikeista, mut on sit hintakin sen mukanen. Sporttiliivit on mallia litistys ja ahdistus. Pakko olla, koska muuten kannut hakkaa alaleukaa. Esim. ratsastuksessa melko epämukavaa. Väri musta, t-paita malli, kestää kovaa käyttöä.  Mulla on parit hyvät ja hiton kalliit. Et löytyy kyllä.

2.Käsilaukku - Onks olkalaukku sama asia? Mulla on sellanen pieni baariin ja isompi kouluun. Mustina tietty. Ja varmaan keskimääräistä pienempiä. Hirmu kätevä lisävaruste on sellanen naru, johon saa avaimet kiinni. Pelastaa kotiinpaluun baarista! Oon kuolannut ja kytänny Globe Hopen kukkarolaukkua, mut hintaa on liikaa.  Löytyy siis!

3. Musta bleiseri - Juu ei ole, eikä tule. Ei sovi mulle. Olen ratkaissut asian mustalla siistillä neuletakilla.

4. Ylellinen yöasu - No ei ole tätäkään. Kaustinen meinaan kuorsaa älästi tai kalsareilla. Tilanne jossa käytän yöasua on siskonpetityyppinen ratkaisu jossain mökillä, leiriviikonloppuina tms. Siihen riittää vallan mainiosti vanunut t-paita ja tarvittaessa pitkät kalsarit. Mut olis se näky, kun painais pitsiunelmassa yöllä puskapissalle makuupussin uumenista :D.

5. Käytännöllinen kalenteri - Tuonoiniin mulla taitaa olla jossain kalenteri. En vaan muista siihen mitään laittaa ikuna. Löytyy siis!

6. Järkevät korkokengät - Huutonaurua! Eipä ole koskaan vastaan tullut. Näillä nilkoilla ja tasapainolla täysin absurdi ajatus. Näen sieluni silmin itseni toikkaroimassa koroilla sunnuntaiaamuna kotiin. Mutta on kyllä hakusessa max. kolme senttiä. Ei oo tullu vastaan...

7. Valkoinen t-paita - Öö en ole omistanut valkoista vaatetta viimeiseen viiteentoista vuoteen. Oikeasti en edes alusvaatteita. Valkoinen vaate olisi valkoinen tasan kaksi minuuttia.

8. Pikkumusta - Tarkottaaks tää hametta vai mekkoa. Mulla on kaks sikamageeta mustaa mekkoa, joissa viihtyy eikä näytä porsaalta. Löytyy siis!

9. Hiusharja - Pitkähiuksena löytyy. Tosin en takaa käyttöä edes päivittäin. Takkutukka muotiin! Tän vois korjata hiuslenkkiin.. Ne on käytössä päivittäin :) - No löytyy joka tapauksessa.

10. Hienot aurinkolasit - Hukkus johonkin, mut ei nekään hienot ollu.

11. Täydellinen kosteusvoide - Emmäätie onks se täydellinen iholle, mut apteekin Sebamed on hyvä. Täydellinen koska ei eläinkokeita ja on ympäristöystävällinen.

Siinä vielä kollaasi. Kuvat on netistä, mut tuotteet samat paitsi nuo Globe Hopen laukut, joita on tullu kuolattua vaan. Olisin tunkenut kaikki samaan kuvaan, mut Sampan älykääpiöluuri on huollossa ja kamera on jossakin. Nää on siis netistä otettui kuvei.

 

No oon mä aika yllättyntyt, et tälläselta listalta löyty kuusi tuotetta meikkiksen varastoista. Otan vastaan ehdotuksia järkevistä korkokengistä!

 

Tämä semivihreä kärsii iho-ongelmista. Siis kaikki pesuaineet pitää olla extrahyperhajuttomiamauttomia. Tärkeinpänä pyykinpesuaine! Suihkukamoja jollain hajuilla voi kerran pari käyttää ennen massiivisia ihottumakohtauksia, mut kannan joka paikkaan mukana omat pesuaineet. Tää on kyllä myöskin oma valinta, kun en halua mitään hajupommeja muutenkaan käyttää. Pää niistä alkaa särkemään.

No mun luottopesuaine pyykissä on Allegro Eco. Sellanen kahdeksan kilon mötikkä aineetta maksaa about 40 egee ja riittää tässä sinkkutaloudessa reilun vuoden! Ei paha ja kaiken lisäksi tosi hyvää ainetta. Ei haalista värejä, ei tunkkaista hajua, puhasta pikkaria tulee pesusta toiseen ja treenivaatteistakin lähtee hikikäryt. Iso  tykkäys tälle. Lisäksi vielä ekologisuudesta plussaa, vaikka tässä ihohelvetissä se valitettavasti on toisella sijalla. Pyykkiä kun on pakko pestä.

Sitten tää on vielä suomalainen yritys, joka tämän ihovammaisen pelasti. Mii laik! Superlikaisiin lisään saman puljun pesutehostajaa ja pyöräytän 60 asteisessa pesuvedessä. Likatahroille sappisaippuaa niin avót on puhasta kamaa pahimmatkin pieruverkkarit. Huuhteluainekin löytyy, mut en oikein tajua sen mömmön funktioo muuten ku sähköisyyden poistajana muutamassa vikaostoksessa.

Tämä on minun luottotuote number uno ja sellaisena pysyy. Suosittelen kaikille ihovammaisille ja ei-ihovammaisille. Putsailen tällä lisäks tiskialtaat, vessanpytyn ja muut likapaikat. Ei tarvi montaa mömmöä ja rahapussi ja luonto kiittää.