Koulutuksen puolesta on aina kiinnostanut, miten maiden välisiä eroja esimerkiksi ympäristöasioiden suhteen mitataan. Yksi tälläinen mittaus on EPI (Environmental Performance Index). EPI laittoi järjestykseen 178 maata sen perusteella, kuinka hyvin ne ovat suoriutuneet kahdella politiikan osa-alueella: Ihmisten terveyden suojeleminen ympäristöhaitoilta sekä ekosysteemien suojelu. Indeksin datan on luonut Yalen ja Columbian yliopistot, jotka julkaisevat tulokset kahden vuoden välein.

Tuolla infoo lontooksi: http://www.epi.yale.edu/

Maksimipistemäärä on sata. Maat laitetaan järjestyksen sen perusteella, kuinka korkeille pisteille päästään, kun osa-alueiden pisteet lasketaan yhteen. Tarkasteltavat indikaattorit ovat: terveysvaikutukset, ilmanlaatu, vesi ja sanitaatio, vesivarat, maatalous, metsät, kalastus, biodiversiteetti ja elinympäristöt sekä ilmasto ja energia. Näiden indikaattorien lisäksi on useita alaindikaattoreja.

Lis. 5.3. Lisäsin tollasen hianon sivut vimpaimen, jos on indikaattoreista lisäinfoo.

Suomi pötköttelee sijalla 18 vuonna 2014. Top 30 näyttää seuraavanlaiselta (suoraan Wikipediasta tämä):

Wikipedia%20kuva-normal.jpg

Jenkit pitää sijaa 33, Venäjä on 74. ja hiton svedut on top kympissä. Häntäpäätä "edustaa" sijoilla 174-178: Afganistan, Lesotho, Haiti, Mali ja ihan vimppana Somalia (pisteitä 15,47)...

Indeksin tarkoitushan on mitata politiikan vaikutuksia edellä mainittuihin indikaattoreihin. Suomen osalta tein oikein tosissaan hienon excelin *sarkasmia*, jonka esittelen TADAA!

EPI-normal.jpg


 

Tuolla on hitokseen paljon juttuja mitä en ymmärtänyt ihan täysin kuten NBW (national biome weight) ja GBW (global biome weight). Niitä pitää tutkia vähän tarkemmin. Ajattelin oikein kuluttaa aikaa näiden indikaattorien tutkintaan ja tehdä jotain yhteenvetoa. Eniveis lapsikuolleisuuden tarkastelu aloitetaan vasta 1-vuotiaista, koska EPI ajattelee yli 1-v lasten kuolleisuuteen johtavien syiden olevan enemmän ympäristöstöstä riippuavaisia (keuhkokuume, ripuli, malaria) kuin ihan vauvojen. Maatalouden tukijärjestelmän pisteytys vaatii vähän parempaa perehtymistä samoin metsäpinta-alojen muutokset. Hiili-intensiteetti kuvaa CO2-päästöjä suhteutettuna bruttokansantuotteeseen.

Tuossa onkin purtavaa hetkeksi aikaa. Toisin sanoen ei pysty lähteen treeneihin, tiskaamaan, lukemaan tenttiin, tekemään turhanpäiväisiä esseitä tai imuroimaan, koska on niin mielenkiintoista. Ai niin ja olis mulla täytettävänä ihana Turku tänään 2014 made and sent by Taloustutkimus Oy. Uuh!