Eli nämä soijat, rapsit, maissit ja puuvilla ovat ensimmäisen sukupolven gm-kasveja, joilla nyt mun henkilökohtaisen  mielipiteen kanssa on menty metsään melkoisesti. Mutta voidaan geenitekniikalla saada aikaan hyviäkin juttuja, jos osat napsahtaa paikalleen.

Toisen polven gm-kasveissa on pyritty parantamaan kasvien ravintoarvoja, virustautien resistenssiä ja säilyvyysominaisuuksia. Esim. papaijasta ja perunasta on kehitetty lajikkeita, jotka kestävät satoja huomattavasti vähentäviä virustauteja kuten perunaruttoa. Sitten on kehitetty tomaatti, joka ei pehmene niin nopeasti sekä A-vitamiinin esiastetta  sisältävä Golden Rice - riisilajike, jolla pyritään ratkaisemaan A-vitamiinin saatavuden ongelmia tietyissä maissa. Tätä Golden Rice-riisiä voisi mahdollisesti viljellä niin, että tiettyyn satomäärän tai viljelypinta-alaan asti se olisi rojaltivapaata. (Toisen lähteen mukaan lajikkeen patentti olisi luovutettu IRRI:lle, mutta kehitystyön taakse ei ole saatu isoja yhtiöitä).

 Riisin kanssa ollaan oltu ongelmissa, koska ympäristöaktivistit ovat tuhonneet koeviljelmiä Aasiassa. Erityisesti Greenpeace on aktivoitunut tässä asiassa. Mutta myös kansalaisten keskuudesta kuuluu 
soraääniä, koska pelätään riippuvuutta länsimaisesta teknologiasta.

Geenitekniikalla haetaan kasveille myös parempia kestävyysominaisuuksia ympäristötekijöiden suhteen. Kasveja voitaisiin kehittää kestämään hallaa, suolapitoista maaperää ja kasteluvettä, kuivuutta jne. Tämä voisi mahdollistaa meriveden käytön kasteluun alueilla, jossa makeaa vettä on rajallisesti tai olosuhteet maanviljelyyn haasteelliset.

Ympäristöhaittojen ehkäisyyn haetaan ratkaisuja geenitekniikalla. Esimerkiksi Kiinassa kasvatetaan poppelipuita, jotka pystyvät puhdistamaan maasta raskasmetalleja. Suunnitelmissa on myös kehitellä kasveja ja puita, jotka samalla periaatteella puhdistavat lannoite- ja torjunta-aineita viljelymailta.

Tulevaisuudessa on mahdollista käyttää kasveja bioreaktoreina tuottamaan vieraita proteiineja ja muita yhdisteitä lääkinnällisiin tarkoituksiin esim. rokotteet, vasta-aineet ja hormonit. Tutkimuksen kohteena on mm. koleraa, hammasmätää ja diabetestä vastaan kehitettäviä lääkkeitä kasvissa tuotettuna. Näitä kasveja on jo laajamittaisissa kenttäkokeissa ja kliinisissä ihmiskokeissa. Gm-kasvien käyttö lääketieteellisiin tarkoituksiin koetaan yleisimmin hyväksyttävänä kuin ravintoon tarkoitetut kasvit.

Tuossa on paljon hyviä asioita, mutta ongelmia tulee varmasti roppakaupalla. En aina oikein tahdo hyväksyä tuota Greenpeacen linjaa ympäristöhommissa. Ne on mun makuun pikkasen liian radikaaleja toimissaan, mutta jos tarkoitus on median huomio, ovat siinä onnistuneet loistavasti. Ja on ne toki tempauksillaa saaneet hyvää aikaiseksi, sitä en ala kieltämään. Järkeä saisi käyttää, niin kuin tämä Saarelan tapaus on osoittanut. Kyllä saa tavallisen omistautunut asialleen olla, että Venäjälle lähtee rimpuloimaan.

Kuka näitä sitten kehittää, ja millä motiiveilla? Raha ja valta vs. humanitaarinen auttamishalu ja yhteinen hyvä? Ei ole vaikeaa arvella, mihin vaaka kallistuu. Vaikea on uskoa, että Monsanto tai Dow lähtisivät hyvää hyvyyttään kehittelemään rokotekasveja ja antaisivat patentit vähäisellä korvauksella käyttöön. Golden Ricen takana on Sveitsin liittovaltion teknologiainstituutti sekä Peter Beyer. Kehitystyö on saanut avustusta mm. Euroopan Unionilta ja Rockefeller Instituutilta.

HT-soijan käyttö on omaksuttu hyvin nopeasti viljeltäväksi maissa, joissa se on saatavilla ja viljely mahdollista. Lähes kaikki Argentiivasssa viljelyt soija on gm-soijaa ja Yhdysvalloissakin eli 90 prosenttia. Nopeaan käytön leviämiseen on syynä helppokäyttöisyys, tehokkuus ja joustavuus perinteiseen soijaan verrattuna.

Gm-maissia kasvatetaan 17 maassa. Eniten viljellään maissia, jossa on yhdistetyt ominaisuudet (HT ja BT). Tuhoeläinten sietokykyä pidetään tärkeämpänän ominaisuutena kuin myrkynsietokykyä, sillä tuholaisten toukat (mm. maissikoisa ja hukkavaellusyökkönen) ovat aiheuttaneet vuosittain miljardien vahingot.

Kaupallisessa puuvillan viljelyssä on myös käytössä sekä yhdistelmiä, että BT ja HT-lajikkeita. GM-puuvillan sosioekonomisia vaikutuksia on tutkittu eniten, koska sitä kasvattaa suuri joukko pientilallisia kehitysmaissa. Eniten gm-puuvillaa viljellään Intiassa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Gm puuvillan käyttä on vähentänyt torjunta-aineiden käyttöä ja parantantu satoja erityisesti Intiassa ja Kiinassa jopa siinä määrin, että huomattavasti kalliimpien siementen käyttä on tuonut lisätuloja pienviljelijöille Intian 135 dollarista Kiinan 470 dollariin hehtaarilta.

Rapsia kasvatetaan nykyään biodieselin raaka-aineeksi, teollisuuden käyttöön sekä rehuksi. HT-rapsin viljely on keskittynyt Kanadaan, Yhdysvaltoihin, Australiaan sekä Chileen. Kanadan rapsista yli 90 prosenttia on geenimuunneltua. (Lusser 2012).

Mikä sitten mättää, jos näinkin lupaavia tuloksia on saatu aikaan. Meitsille tärkeä peruste on gm-kasveihin liittyvät valtasuhteet. Gm-siementen patentit ovat monikansallisten yritysten omaisuutta. Se joka omistaa siemenet, määrää ruuantuotannosta. Eikä kukaan pärjää ilman ruokaa. Kylvösiementen kauppa on keskittynyttä sillä kaupallisista siemenistä yli puolet on kolmen yberyhtiön hallinnassa: ykköspahis Monstanto, DuPont ja Syngenta. Nämä kolme sekä pari muuta yhtiötä (Dow, Bayer ja BASF) omistavat kaikki kaupallisesti viljeltävien gm-kasvien siemenet.  Lisäksi gmo vapaissa lajikkeissa tarjonta on merkittävästi vähentynyt.

Ykköspahis Monsanto..

Monsanto on suuri tekijä gm-markkinoilla. Monsaltolle kuului 23 prosenttia maailman koko siemenkaupasta ja yli 85 prosenttia gm-siemenistä. Muutaman suuryhtiön valta-asema on a reippaasti. Monsanton gm-siementen kauppaan kuuluu myös sitoutuminen Roundup-kemikaalin käyttöön. 

Monsanton edustama teollinen ja monopolistinnen maataloustuotantomallai kiukuttaa ihmisiä maan äärestä toiseen. Kansalaisten vastustus gm-lajikkeita ja torjunta-aineita kohtaan on saatu myös maataloudesta vastaavien byrokraattien kuuluviin. Esim. Intiassaon määrätty väliaikainen viljelykielto BT-munakoisolle, koska sen kehittäjää Mahyco-Monsantoa syytetään biopiratismista eli kasvuston hyödyntämisestä jalostuksessa ilman korvausta.

Monsanton vastainen mielipide on levinnyt myös Etelä-Amerikassa ja Karibianmeren alueella. Brasiliassa on vahva viljelijäliike, joka puoltaa vaihtoehtoisia, ruokaomavaraisuuteen tähtäääviä toimenpiteitä. Haitilaiset hylkäsivät Monsanton hybridisiemenet, joita tarjottiin lahjoituksena taannoisen masohjelmista, joiden mukana gm-tuotteet ja -siemenet voisivat päästä maahan esim. Yhdysvalloista.

Keväällä julkaistiin kattava raportti kamppailuista, joita pien- ja luomuviljelijät, paikalliset asukkaat ja kansalaisliikkeet käyvät bio- ja geenitekniikkajättejä, kuten Monsantoa, vastaan. Raportin ovat laatineet Monsanto-protestiliike Combat Monsanto, kansainvälinen Maan Ystävät (FOEI) ja maaseutuväestön sekä pienviljelijäin kansalaisliike La via Campesina. (gmovapaa.fi)

Koko raportti:

http://viacampesina.org/downloads/pdf/en/Monsanto-Publication-EN-Final-Version.pdf

Sitten päästään näihin pohdintoihin, että mikä mättää? Gmo tässä tapauksessa on kyllä äärimmäisen paha juttu. Monopoliasema ruuantuotannossa on sellainen Troijalainen, että oksat pois. Tällä hetkellä gm-kasvit ovat pääsääntöisesti rehun, biopolttoaineiden ja teollisuuden tarpeisiin kasvatettuja. Ja se viljelyalan määrä on hurja! Lisäksi kehitysmailla ei ole välttämättä tajuntaa kokonaisuudesta ts. eivät ole ihan tietoisia siitä, mihin ovat ryhtymässä, kun ensimmäset gm-siemenet maahan laittavat.

Sitten se toinen puoli. Geeniteknologia on äärettömän kallista ja vaatii massiivisia pääomia jalostukseen, laboratoriotyöhön, lupa- ja valvonta-asioihin, koeviljelyyn ym. Harvassa on ne yhtiöt, jotka investoihin on varaa ja mahdollisuutta. Ei kai näitä nyt ilmaiseksi voida jaella, mitä liikeoimintaa se olisi?  Kultaisen keskitien ja peiliin katsomisen paikka olisi kaikilla. Suosittelen katsomaan dokumentin Food Inc., joka paljastaa paljon taustaa ruuantuotannon raadollisuudesta.

Mutta siitä lisää kohtapuoliin..

Globaali maatalous ja gmo

Ensimmäiset kaupalliseen viljelyyn hyväksytyt geenimuunnellut viljelylajikket tulivat markkinoille USA:ssa 1996, jolloin viljelyala oli 1,7 miljoonaa hehtaaria. Vuonna 2012 viljelyala oli kasvanut 170,3 miljoonaan hehtaariin, joka vastaa noin kymmentä prosenttia maailman viljelykäytössä olevasta pinta-alasta. (ISAAA 2013). Tää on aika hurja määrä, ja riittää aiheuttamaan vähintäänkin epäluuloa tulevaisuutta ajatellen. 10 prosenttia on todella paljon! Ja paljon enemmän kuin osasin kuvitellakaan.

Ns. Teollisuusmaissa lähes koko tuotanto on painottunut ylläri pylläri Pohjois-Amerikkaan, ja etenkin Yhdysvaltoihin, joka on maailman suurin Gm-kasvien viljelijä reilun 40 prosentin osuudella kaikesta viljelyalasta (69,5 milj. ha). Vuonna 2013 gm-kasveja viljeltiin 27 maassa. Suuria viljelijöitä mm. Brasilia, Australia, Etelä-Afrikka, Paraguay, Argentiina, Intia, Kiina, Meksiko... EU-maissa on viljelty kaupalliseen käyttöön maissia ja perunaa (2011). EU:n alueella gm-maissia viljeltiin 130 000 ha, josta 90 % Espanjassa. (ISAAA 2014). Kuvassa on sit kaikki maat, jotka gm-kasveja on kaupalliseen käyttöön viljellyt.

Räjähdysmäisestä kasvusta huolimatta monimuotoisuus on hyvin pientä sekä lajien, että ominaisuuksien osalta. Kaupalliseen käyttöön tulleiden gm-kasvien yleisemmät ominaisuudet ovat rikkakasvimyrkkyjen toleranssi (HT) sekä tuhoeläin resistenssi (BT). HT-kasveihin on siirretty maaperäbakteereista geeni, joka kestää rikkakasvimyrkkyä nimeltä glyfosaatti. Ihan ekana markkinoille tuli Monsanton Round-Up - myrkylle vastustuskykyinen soija. Tuhoeläimiä kestävät lajikkeisiin on myös maaperäbakteerista geeni, joka koodaa bakteerin toksiiniproteiinia, joka on myrkyllistä tuhoeläinten toukille (Nikander-Teeri 2004). Näistä on sitten eri versioita eri firmoilla, mutta periaate on sama.

Neljä suurinta

Neljä tärkeintä gm-kasvia on soija, maissi, puuvilla ja rapsi. Kuvassa näkyy, kuinka monessa maassa kasvatetaan kuinka  monta prosenttia kasvin kokonaisviljelystä on geenimuunneltua. Tuo soijan osuus on melko huikea, kun ajatellaan, että 80 % kaikesta soijasta ja puuvillasta on gmo:ta. (ISAAA 2013). Nämä neljä kasvia kattavat 98 % kaikestä gm-kasveista viljelypinta-alan mukaan laskettuna ja ovat siis HT-, BT tai näiden yhdistelmiä.  

Kahteen prosenttiin mahtuu sitten loput, joita vuonna 2012 oli mm. papaija, tomaatti, sinimailanen, poppeli, paprika, kurpitsa, sinimailanen, sokerijuurikas sekä kesäkurpitsa.

Nyt pitää kiitää, kun lauantairiennot kutsuvat. Tässä valossa ei gmo saa minunkaan hyväksyntää, mutta kirjoittelen piakkoin mahdollisuuksista lisää, joita onkin aika lailla. Eri asia miten saadaan kestävällä tavalla hyötykäyttöön.

Lis. Piti vielä mainita, että ylläolevat kaavito liittyvät kaupalliseen viljelyyn, eikä siinä ole otettu huomioon koeviljelmiä!

Lis. 2 Tuo ISAAA on lyhenne International Service of the Acquisition of Agribiotech Applications. Siel on hurjasti tietoa gmo:sta lontooksi. Suosittelen tutustumaan, jos asiat kiinnostaa. Tämä on sit gmo:ta edistävä organisaatio, et pinkeillä laseilla ei kannata lukea, vaikka paljon tilastoja onkin. http://www.isaaa.org

 

Siis 11 tavaraa, jotka naisen tulisi omistaa by Iltalehti: Nainenluetämä!

1. Istuvat rintaliivit - Joo tää on kyllä kieltämättä tärkee, koska huonot rinarit on todella epämukavat ja tissit näyttää kauheelle. Tämä on myös äärettömän ongelmallista, koska näille hinkeille on vaikeeta löytää kunnon kannunpitimiä. Löytyyhän niitä sit Sokokselta (arg. S-ryhmä), Changesta, kivijalkaputiikeista, mut on sit hintakin sen mukanen. Sporttiliivit on mallia litistys ja ahdistus. Pakko olla, koska muuten kannut hakkaa alaleukaa. Esim. ratsastuksessa melko epämukavaa. Väri musta, t-paita malli, kestää kovaa käyttöä.  Mulla on parit hyvät ja hiton kalliit. Et löytyy kyllä.

2.Käsilaukku - Onks olkalaukku sama asia? Mulla on sellanen pieni baariin ja isompi kouluun. Mustina tietty. Ja varmaan keskimääräistä pienempiä. Hirmu kätevä lisävaruste on sellanen naru, johon saa avaimet kiinni. Pelastaa kotiinpaluun baarista! Oon kuolannut ja kytänny Globe Hopen kukkarolaukkua, mut hintaa on liikaa.  Löytyy siis!

3. Musta bleiseri - Juu ei ole, eikä tule. Ei sovi mulle. Olen ratkaissut asian mustalla siistillä neuletakilla.

4. Ylellinen yöasu - No ei ole tätäkään. Kaustinen meinaan kuorsaa älästi tai kalsareilla. Tilanne jossa käytän yöasua on siskonpetityyppinen ratkaisu jossain mökillä, leiriviikonloppuina tms. Siihen riittää vallan mainiosti vanunut t-paita ja tarvittaessa pitkät kalsarit. Mut olis se näky, kun painais pitsiunelmassa yöllä puskapissalle makuupussin uumenista :D.

5. Käytännöllinen kalenteri - Tuonoiniin mulla taitaa olla jossain kalenteri. En vaan muista siihen mitään laittaa ikuna. Löytyy siis!

6. Järkevät korkokengät - Huutonaurua! Eipä ole koskaan vastaan tullut. Näillä nilkoilla ja tasapainolla täysin absurdi ajatus. Näen sieluni silmin itseni toikkaroimassa koroilla sunnuntaiaamuna kotiin. Mutta on kyllä hakusessa max. kolme senttiä. Ei oo tullu vastaan...

7. Valkoinen t-paita - Öö en ole omistanut valkoista vaatetta viimeiseen viiteentoista vuoteen. Oikeasti en edes alusvaatteita. Valkoinen vaate olisi valkoinen tasan kaksi minuuttia.

8. Pikkumusta - Tarkottaaks tää hametta vai mekkoa. Mulla on kaks sikamageeta mustaa mekkoa, joissa viihtyy eikä näytä porsaalta. Löytyy siis!

9. Hiusharja - Pitkähiuksena löytyy. Tosin en takaa käyttöä edes päivittäin. Takkutukka muotiin! Tän vois korjata hiuslenkkiin.. Ne on käytössä päivittäin :) - No löytyy joka tapauksessa.

10. Hienot aurinkolasit - Hukkus johonkin, mut ei nekään hienot ollu.

11. Täydellinen kosteusvoide - Emmäätie onks se täydellinen iholle, mut apteekin Sebamed on hyvä. Täydellinen koska ei eläinkokeita ja on ympäristöystävällinen.

Siinä vielä kollaasi. Kuvat on netistä, mut tuotteet samat paitsi nuo Globe Hopen laukut, joita on tullu kuolattua vaan. Olisin tunkenut kaikki samaan kuvaan, mut Sampan älykääpiöluuri on huollossa ja kamera on jossakin. Nää on siis netistä otettui kuvei.

No oon mä aika yllättyntyt, et tälläselta listalta löyty kuusi tuotetta meikkiksen varastoista. Otan vastaan ehdotuksia järkevistä korkokengistä!

No mun luottopesuaine pyykissä on Allegro Eco. Sellanen kahdeksan kilon mötikkä aineetta maksaa about 40 egee ja riittää tässä sinkkutaloudessa reilun vuoden! Ei paha ja kaiken lisäksi tosi hyvää ainetta. Ei haalista värejä, ei tunkkaista hajua, puhasta pikkaria tulee pesusta toiseen ja treenivaatteistakin lähtee hikikäryt. Iso  tykkäys tälle. Lisäksi vielä ekologisuudesta plussaa, vaikka tässä ihohelvetissä se valitettavasti on toisella sijalla. Pyykkiä kun on pakko pestä.

Sitten tää on vielä suomalainen yritys, joka tämän ihovammaisen pelasti. Mii laik! Superlikaisiin lisään saman puljun pesutehostajaa ja pyöräytän 60 asteisessa pesuvedessä. Likatahroille sappisaippuaa niin avót on puhasta kamaa pahimmatkin pieruverkkarit. Huuhteluainekin löytyy, mut en oikein tajua sen mömmön funktioo muuten ku sähköisyyden poistajana muutamassa vikaostoksessa.

Tämä on minun luottotuote number uno ja sellaisena pysyy. Suosittelen kaikille ihovammaisille ja ei-ihovammaisille. Putsailen tällä lisäks tiskialtaat, vessanpytyn ja muut likapaikat. Ei tarvi montaa mömmöä ja rahapussi ja luonto kiittää.

No Néstle on meitsin mustalla listalla syystä että:

• Se iänikuinen äidinmaidonkorvikehärdelli 70-luvulta, ja yrityksen aggressiivinen korvikkeiden mainonta jatkuu edellen kehitysmaissa. Kerrassaan kammottavaa, et vauvojen terveydellä tehdään rahaa. Jos korviketta mainostetaan äidin rintamaitoa parempana, ollaan pää pahasti puskassa tai siis rahassa.. Tuolla aiheesta lisää:http://http://www.maailmankuvalehti.fi/node/3031
• Yksi yhtiön pääjehuista Peter Brabeck-Letmathe on sitä mieltä, että vedelle pitäisi määritellä markkina-arvo. Toisin sanoen vesi pitäisi yksityistää ja ihmisten perusoikeus puhtaaseen juomaveteen poistaa. Ei juma mikä urpo. Kauppalehden juttuun: http://www.kauppalehti.fi/etusivu/nestln+johtaja+vaatii+veden+yksityistamista/201304405485
• Pulju on maailman suurin elintarvikeyritys, maailman suurin pullotetun veden myyjä, maailman suurin vauvanruokien valmistaja ja L'Orèalin toinen pääomistaja. Vuonna 2012 liikevaihto 75 mrd. egeä, puhasta voittoa 11 miljardia egeä. Että silleen. (Verkkomedia 2013).
• Nestlé Nutrition -yksikön myynti, joka koostuu lähinnä vauvanruuista ja äidinmaidonkorvikkeista, kasvoi myöskin huikeat kymmenen prosenttia.
• On siel myös ihmisoikeusrikkomuksia ja kartellisyytöksiä ja muuta kivaa pikkusälää.

Siinä on syytä kerrakseen tai ainakin mulle. Miten tuo firma vaan porskuttaa menemään, vaikka on tollasta kuraa saanut aikaiseksi. No yksi syy on varmasti siinä, että ei välttämättä ole aavistustakaan, mitä kaikkea sinne kuuluu. No seuraava kuva toivottavasti vähän selventää, joka on siis leikattu täältä:KOKO FOTO

Ja tossa on vaan jäävuorenhuippu tuotemerkeistä! Eihän tuo kuvatus näytä edes Valiota (toki se on vaan kärpäsenpaska tossa corporaatiossa). Multa on meinaan mennyt ihan ohi, et Biotherm on Lollo-puljun merkki. No eipä ole tullu kyllä ostettuakaan, kun ei ole ollu tarvetta.

Mut enivei koko pulju aiheuttaa meikässä sellasta vastemielisyyttä, että tiettyn *kröh* puolueen nuoretkaan ei saa moista aikaan, ei edes lähelle. Toki maailma on pullollaan yhtä häikälemättömiä monikansallisia yrityksiä, mut jostain syystä (lähinnä toi korvikehomma), toivon että tuon nimenomaisen putiikin tuotteita ei tule kodistani koskaan löytymään..

"Because i´m worth it" 

"Nyt kauppiaiden tunteita kuumentaa aikomus rajoittaa oluen, lonkeron ja siiderin myyntiaikoja päivittäistavarakaupoissa. Sosiaali- ja terveysministeriö on harkinnut muitakin rajoituksia alkoholin saatavuuteen. Ministeriö on kaavaillut keskioluen laimennusta, alkoholiveron korottamista ja anniskelun rajoittamista ravintoloissa aamuyöstä." (HS 12.3)

Hyvänen aika sentään! Keskioluen laimennus?? Anniskelun rajoittaminen ravintoloissa??  Ihan kuin se olisi syy suomalaisten alkoholin käyttöön tai no oikeastaan, jos vertaa EU:n kulutukseen per henkilö, on Suomen kulutus keskivertoa pienempi. Oikein piti taas kaavio tehdä vuodelta 2012 :). Lähteenä BBDA - Statistical Handbook 2012.

Tämän perusteella meidän kulutus ei ole kovin hälyttävällä tasolla, joten onko enää tarvetta kiristää lainsäädäntöä? Toisaalta tilaston ulkopuolelle jää ulkoimailla juotu ja ulkomailta tuotu alkoholi, jonka osuus on toki suuri, mutta onko tilastollisesti kuinka merkittävä?

Jos myyntiaikoja kaupoissa rajoitetaan, en todellakaan usko sen vaikuttavan alkoholin ongelmakäyttäjiin. Jos joka viikonloppu juodaan, on tiedossa varmasti Alkon ja kauppojen myyntiajat. Lisäksi eräässä keskusteluohjelmassa (YLE) oli keskustelua päihdetyöntekijän kanssa siitä, että ravintoloiden anniskelua pitäisi helpottaa ja veroja laskea, koska ongelmana on nimenomaan "kotijuominen". Asiantuntija piti haitallisempana ns. kotona yksin juopottelua kuin ravintolassa tapahtuvaa juomista. Ravintoloissa joku sentään kontrolloi ja valvoo toisin kuin kotona.

Kannattaisiko pikemminkin alkoholiveroa laskea, jotta Viron viinaralli saataisiin vähenemään. Oman pikaisen laskutoimituksen mukaan esim. laatikko lonkeroa maksaa Virossa n. 20 euroa ja alkossa 12-pack 23 euroa. Yhtä järkyttävä se hintaero on minkä tahansa juoman kohdalla. Viinarallista on myös omakohtainen kokemus alkoholin kulutuksen lisääjänä. Kun niitä laatikoita on nurkissa pyörimässä, tulee tissuteltua useammin. En yhtään ihmettele, että juhlia varten sitä viinaa rajan toiselta puoleleta haetaan, kun se on vaan niin paljon halvempaa. Lisäksi jää verotulot valtiolta saamatta.

Jos viina ei ravintelissa olisi niin perkuleen kallista, tulisi varmasti etkoiltua enemmän ravintoloissa ruuan merkeissä. Mutta ei helkatissa rahat riitä millään sivistyneeseen etkoiluun napostelun merkeissä. Jos yks drinkki maksaa kahdeksan euroa ja lonkero yli viisi euroa, tulee pikkaset lovet pankkitiliin. Ei happu hour-aikoja, ei saa mainostaa tarjouksia, ei saa sitä, ei saa tätä.

Ikuisen laihdutusprojektin ansiosta olen yrittänyt vähentää juomista, mutta herranmunjeesus miten tylsää on ollut välillä! No kesä tulee ja terassi-ilmat. Toki sinne terassille mennään vasta myöhään, kun siellä varaa juoda ole. Kai sekin kielletään. Ulkona ei saa juoda, sisälle siitä paatuneet yhteiskunnan alkoholistit. Ettäs kehtaatte!

Sisäinen anarkistini nousi banderolleille siinä vaiheessa, kun tajusin hienon älyluurin olevan täynnä näitä google-hömpötyksiä, joista ei pääse eroon! Perkele sentään. Hermostuin niin paljon, että poistin gmail-tilin kokonaan, kun niin otti takaraivoon toi touhu. Mulle Google on aina ollu toimiva hakukone kuville ja tiedolle. Yritän etsiä korvaavaa, mut en ole vielä onnistunut löytämään. Ainoo vaan et mun luuri on ihan sekasin, kun poistin gmailin. Olen jo miettinyt koko luurin vaihtamista. Ehdotuksia saa antaa. Motorolalla on ainakin samantyyppinen kuin X cover, mut onks se samanlainen kuukkelimasiina?

Jos tehtäis kestävä älypuhelin senioreille, ni mä oon varma ostaja. Laite sisältää ison näytön, puhelimen, viestit, sähköpostin, kameran ja sit sais ladattua sovelluksia sen mukaan, kun niitä kokee tarvitsevansa. Mä jopa maksan niistä sovelluksista, jotka tulee ilman mainoksia ja on tarpeellisia. Ei kaikkee voi ilmaiseksi saada.

Työttömyys tuntuu olevan melkoinen häpeä. Toki eihän se yhteiskunta sillä tavalla pyöri, että kaikki makaisivat kotona veronmaksajien kustannuksella. Totta tuokin. Mutta entäs sitten, kun olet työtön vasten tahtoasi. Tai pätkätöissä osa-aikaisena eläen epävarmuudessa ja Kelan päätösjärjestelmän varassa. Pitääkö kaikki tarjottu työ ottaa vastaan ollakseen hyvä kansalainen?

Tutustuin yhdistystoiminnan kautta 40 v. naisihmiseen, joka on ollut työttämänä kuuluisan Nokia episodin vuoksi. Ensin tietty lomautuksia ja sitä ja tätä. Niska limassa paahtanut vuorotöitä, ja yhtäkkiä ollaankin ilman hommia. Ensijärkytyksen ja häpeän jälkeen hän alkoi miettiä, miten tilanteen kääntäisi edukseen. Tällä hetkellä toimii vapaaehtoisena turvakodissa, eläinhoitolassa sekä avustaa syrjäytyneitä vanhuksia ja on lastenhoitoapuna muutamille yh-äideille. En nyt ihan loiseksi häntä laskisi. Kohtuullisen palkan ansiosta ei ole juurikaan velkaa jäljellä asunnosta, ei lapsia ja ansiosidonnainen rittää suhteellisen vaatimattomaan elämäntyyliin. Pitäsikö hänen ottaa vastaan esim. myyntityö jossain markkinointifirmassa, vaikka työ todennäköisesti ei sovi hänelle yhtään, vaan aiheuttaisi tyytymättömyyttä omaan elämään, stressiä ja ahdistusta.

Toki hän tiedostaa, että niitä ei-niin-kivoja töitä on jossain vaiheessa otettava vastaan etenkin, kun työkkäri hengittää niskaan jatkuvasti. Pitää kattokkees olla työelämän saatavilla. Päässä on pyörinyt uusi ala, jos vaikka sosiaalipuolelle opiskelisi. Ei huono vaihtoehto, jos oman alan töitä ei ole. Eikä vissiin enää kiinnostustakaan jatkuvaan tuloksen hakkaamiseen. Palkkakaan ei huoleta, kun saa tehdä työtä, jossa tuntee olevansa hyödyksi muille kuin osakkkeenomistajille.

Tulosta pitää saada ja talouskasvua hakata ympäristön ja työntekijöiden kustannuksella. Pitää kuitenkin muistaa, että työntekijä tulee etenkin pienille yrityksille todella kalliiksi, joten on ihan ymmärrettävää, että määräaikasia työsuhteita vajailla tunneilla on paljon. Jossakin nyt mättää ja pahasti. Tottakai on selvää, että kovasta työstä vastuullisessa asemassa pitää maksaa hyvä korvaus, mutta välillä tuntuu, että mikään ei riitä.

Itselle esim. paahtaminen 10 tunnin vuoroissa yhdeksän euron tuntipalkalla ei houkuttele. Etenkään jos tarkoituksena on hakata tulosta johtoportaalle. Teen työtä ilmaiseksi, jos koen sen itselle mielekkäksi tavaksi auttaa ympäristöä ja vähäosaisia. Olen SPR:n vapaaehtoinen, mutta valitettavasti aika ei tällä hetkellä riitä enempään.

Yhteiskunnassa on erilaisa toimijoita: johtajia, vastuunkantajia, tulosta hakkavia uraihmisiä, huolehtijoita, herkkiksiä, puunhalaajia, ruuan tuottaijia, tiedonvälittäjiä, virkamiehiä, pelastajia, humanisteja, taiteijoita ja aktivisteja. Kaikki erilaisia, mutta tärkeitä. Vaikka raha pyörittää maailmaa, pitää aina olla joku, joka kyseenalaistaa ja vääntää vähän vastaan.

Tuntuu vaan tässä yhteiskunnallisessa tilanteeessa unohtuneen, että se raha ei aina tuo onnea. Osalle elämä on työtä ja uraa, osalle muita arvoja kenenkään valintoja vähättelemättä tai arvostelematta. Joku haluaa tahkota rahaa, joku nauttii vapaa-ajasta enemmän. Toiset nauttivat johtamisesta, vastuusta ja tuloksellisuudesta. Toiselle se on kauhistus.

Suomen pitäisi olla hyvinvointiyhteiskunta ja hyvinvointiyhteiskunta määritellään sen mukaan, miten hyvin se huolehtii vähäosaisista. Niitä on aina eikä kaikille ole jaettu samoja kortteja elämään. Fyysinen ja psykkinen terveys ei ole mikään itsestäänselvyys, ja toivottavasti kaikki tiedostaa, että se voi osua myös omalle kohdalle. Silloin sitä yhteiskunnan ja muiden ihmisten tukea tarvitaa, halusi sitä tai ei. Vaikka raha on välttämättömyys, on tärkeää myös sosiaalinen turvaverkko.

Me kaikki olemme hyötyneet ja hyödymme verorahoista. Meillä on moneen muuhun maahan verrattuna turvallinen elinympäristö, julkinen terveydenhuolto (tilanne tosin vähän kyseenalainen), ilmainen koulutus, hyvä sosiaaliturva lapsilisineen, perhevapaineen ym., infrastruktuuri on toimivaa jne. Kuitenkin olemme masentunutta kansaa. Mistä se voisi johtua? Paineesta olla tuottava kansalainen, jolloin unohtuu se oma hyvinvointi? Vapaa-ajan puute? Yksinäisyys? Epävarmuus tulevaisuudesta? Parisuhdeongelmat?

Olipa sepustus, mutta pointtina yritän esittää ihmisten erilaisuutta ja tarvetta erilaisiin elämäntyyleihin. Sille ei vaan voi mitään, että ihmiset eivät ole samoista osista koottuja robotteja, jotka elävät saman mallin mukaisesti. Piste.

Juu ei onnistu. Aamuisin saa taistella aivot täysin toimintakunnottomana, jos kasilta meinaan kouluun päästä. Kaikki vituttaa, kahvit on lattialla, puuro palaa pohjaan, avaimet on hukassa eikä mikään toimi silleen ku pitäis. Auta armias jos sattuu vielä puhelin soimaan. Anteeksi kaikille, mutta en todellakaan vastaa, ellei ole ihan pakko.. ARG! Herätyskelloja on kaksin kappalein, toinen sijoitettu etäisyydelle, joka vaatii ruhon nostamista sängystä. Että mua ärsyttää (lähinnä kateudesta) ihmiset, jotka heräävät levänneenä ja hyväntuulisena. Itse kun näyttää tältä:

Syynä ei ole, että jollain lailla nukkuisin huonosti. Syy on siinä, että illalla ei väsytä - ei sitten yhtään. Ihan sama millaiset univelat on niskassa, kun kello lyö seitsemän illalla alkaa tapahtua. Sitten siivotaan ja säädetään, tehdään ruokaa ja vaikka mitä. Kun väsyttää, sänkyyn peitto korville ja alta viiden minuutin ollaan unessa. Siitä posotetaan herätyskellon soittoon asti tai onnen niin salliessa yhdeksän tuntia. Ongelma vaan on, että nukkumatin saapuessa kello on yleensä yksi tai kaksi.

On kokeiltu kaikkea mahdollista paitsi lääkkeitä, mitä en halua syödä. Jossain vaiheessa söin allergiaan väsyttävää antihistamiina Ataraxia pari tabua illassa. Ei vaikutusta. Jossain vaiheessa menin sänkyyn yhdeltätoista ja ajattelin, että kyllä se uni sieltä tulee. Ei se tule. Makaat siinä turhan panttina, ja ajatuksissa kirjoitat koulutehtäviä. Ja kello on taas kaksi. Joskus kokeilin lukea kirjaa. Oli niin hyviä, että luin niitä huomaamatta tunti tolkulla. Huonoja ei jaksa lukea.

Että ottaa tosissaan aivoon. Muistan jo mukulana kuinka hemmetin vaikeata se aamuherääminen oli. Ja kasilta piti kouluun mennä. Koulupäivä loppui yhden kahden aikaan ja sit möllöteltiin, et vanhemmat tulee kotiin. Päiväunet taisivat äitin kertoman mukaan loppua neljä vuotiaana, kun mammaa ahdisti ylipirteä mukula yhdeksän aikaan illalla.

Hyvä artikkeli aiheesta: http://lr.domnik.net/2010/07/iltavirkut-yhteiskunta/ . Vaadin oikeutta meille iltavirkuille! Miksiköhän olen ajautunut ravintola-alalle? No aamuvuorot alkaa aikaisintaan puoli kymmeneltä eli varsin hyvään aikaan. Kun nuo oman alan hommat kiinnostaa, pitää varmaan muuttaa geenejä toiseen suuntaan. Helppoa kuin avantouinti heinäkuussa sano.